What do I miss?

Luvassa on pitkä postaus nollalla kuvalla, eli skipatkaa jos kuvia olette bongailemassa:D 

Täällä ollessani olen alkanut ikävöidä Suomesta pieniä asioita, joihin en kotona ollessani edes kiinnittänyt sen suurempaa huomiota. Nyt niitä asioita on kuitenkin tullut enemmän tai vähemmän ikävä, vaikka koti-ikävää en tunne muuten millään tavalla. Olen jutellut muutamien vaihtareiden kanssa tuosta koti-ikävästä ja kaikilla heistä on ollut tippa linssissä aina omasta kodista puhuttaessa, minkä vuoksi tunnenkin itseni melko kamalaksi, kun en tunne koti-ikävää. Ironista, sillä koti-ikävä tekisi olostani vain kamalamman, mutta silti tunnen olevani kamala, kun en sitä tunne. :D Mutta itse asiaan. 

Eniten Suomesta kaipaan RUOKAA. Oikeasti ruoka vain on Suomessa parempaa kuin täällä tai missään muussa maassa jossa olen tähän mennessä käynyt. Jokainen varmaan ajattelee näin omasta kotimaastaan, mutta onneksi kirjoitan suomeksi suomalaisille, joten ymmärrätte ehkä:D. En olisi ikinä uskonut, että esimerkiksi ikävöin kouluruokaa, mutta tekisin mitä vain, että saisin vaihdettua kouluruoan täällä siihen, mitä omassa lukiossani tarjotaan. Tiedättehän kuinka stereotyyppinen koululounas esim elokuvissa tai ohjelmissa on; muriseva äkäinen verkkohattutäti kauhaisee limaisen klöntin jotain epämääräistä tarjottimelle ja thats it. No täällä se menee juurikin noin. Poissa ovat useat vaihtoehdot ruoista tai edes itsepalvelu, jotta saisi päättää paljonko ottaa tai mitä. Nounou. Olkaa siis härtsyykkeli tyytyväisiä siihen koululounaaseen, vaikka se nyt ei välttämättä hyvää aina olisikaan:D On ruuista muutama asia, jonka jenkit osaavat lähes täydellisesti kuten pizzat ja jälkiruuat, mutta ne eivät valitettavasti korvaa koko ruoka-asiaa.

Muutamia ruokia mitä ikävöin

• makaroonilaatikko
• isin tekemä spagetti ja jauhelihakastike
• LOHI
• kunnon leipä (VIHAAN tätä pullamössöleipää)
• erityisesti RUISLEIPÄ
• saarioisten tonnikalasalaatti (xd se vaan on hyvää)
• jokkarin taksari 
• SALAATIT (en ymmärrä miten ihminen voi epäonnistua salaatissa mutta täällä salaatit on kamalia)
• kylmä kaakao (en tykkää näitten suklaamaidosta)
• SUKLAA
• MAITO (täällä ei tunneta rasvatonta maitoa)
• JUUSTO (paras juusto mitä täällä on tarjolla vastaa ehkä Suomessa aamupalajuustoa, mitä en voi btw sietää)

Seuraavaksi ikävöin Suomesta tekemistä, koska täällä kuolen silloin tällöin tylsyyteen, koska arki on niin kiireistä ja täynnä ja viikonloppuisin olen joko väsynyt, tai mitään ei vain yksinkertaisesti tapahdu. Elämäni pyörii tällä hetkellä siis koulun ja kodin ympärillä enkä ehdi sosiaalistua oikeastaan ollenkaan, mikä ehkä vähän ahdistaa mutta eiköhän tämä tästä. Arki siis ahdistaa, koska en vain tykkää siitä, että jokainen päivä kulkee saman lukujärjestyksen mukaan, vaan kaipaan aivan liian paljon vaihtelua. Haluan menoa ja meisinkiä!!!:c

Suomessa ei välttämättä tarvitse katsoa uutisia, jotta pysyisi perillä maailman menosta vaan siellä jotenkin tiedotus pelaa niin, että kaikki tietävät aina jotain, mitä Suomessa tai muualla tapahtuu. Tuo on asia, mitä en todellakaan ajatellut ikävöiväni, mutta ikävöin sitä yllättävän paljon! Täällä ihmiset eivät seuraa uutisia, lue lehtiä tai oikeastaan tiedä mistään muusta mitään paitsi asioista, jotka ehkä joku on jakanut facebookiin. Tunnen siis käytännössä eläväni tynnyrissä keskellä erämaata tiedotuksen katvealueella, vaikka oikeasti olen keskellä normaalia elämää. En tiedä MITÄÄN mitä muualla tai itse USAssa tapahtuu. Ei harmainta aavistusta mistään. Ketään ei tunnu kiinnostavan mitä missään tapahtuu ja oletettavasti ainoa asia minkä ihmiset tietävät politiikasta, on kuinka vihata Barack Obamaa.  Tieto on siis asia mitä ikävöin.

Viimeinen asia, joka tulee mieleen tällä hetkellä on ristiriitainen, sillä toisaalta se on raivostuttava asia, mutta toisaalta se on luonnollinen asia minulle, joten ikävöin sitä ja tämä asia on suomalaisuus. :D Suomalaisuudella tarkoitan sitä millaisia suomalaiset ovat eli näin erittäin stereotyyppisesti ilmaistuna; negatiivisia, oikeastaan aina jostain asiasta tyytymättömiä ja yleensä ottaen jollain tapaa aina (anteeksi rumasana)  vittuuntuneita. Nämä ovat siis semi negatiivisia piirteitä suomalaisissa, mutta ikävöin sitä, että saa valittaa. Täällä kun sellainen ei vain kuulu tapoihin. Jos haluan siis välttyä täällä ongelmilta ja pysyä ihmisten silmissä hyvänä ihmisenä, niin minun on pakko olla aivan jatkuvasti positiivinen ja hymyilevä. Tänään testasin teoriaani, enkä hymyillyt lähes ollenkaan, mikä kylläkin johtui ihan huonosta päivästä eikä itse testauksesta, mutta se sopi hyvin kuvioon. Jokatapauksessa en siis hymyillyt, mutta käyttäydyin muuten tavanomaisesti ja jatkuvasti minulta kysyttiin miksi olen niin vihainen ja mikä on vialla ja sain pahoja katseita ihmisiltä, vaikka käyttäydyin siis kohteliaasti. 

Tämä ei suomalaisena käyttäytyminen kostautuu, sillä aina kun puhun skypessä jollekin läheiselleni en tee oikeastaan mitään muuta kuin valitan ja tänne blogiinkin valitusta tulee enemmän kuin tarpeeksi, mutta nämä ovat ainoat kanavani purkaa tuota suomalaista vitutusta, mikä elää sisälläni:D Pahoittelen siis kyseistä asiaa.

Tässä kaikki tänään ja toivottavasti saan kehiteltyä itselleni tuota tekemistä, tietoa ja sosiaalisuutta, että pääsen taikomaan tänne pian uusia postauksia. Niin ja btw koska äiti ei esim vielä ollut ihan vakuuttunut tuosta kouluruuan kamaluudesta niin wait for it saatte kuvia todisteeksi vielä lähiaikoina.