Ohiossa sijaitsee huvipuisto nimeltään Cedar Point, johon meidän oli tarkoitus tehdä tämän vuoden Senior Trip 11.5. Tämä plääni kuitenkin kaatui, kun koulu ei saanut tarpeeksi ilmottautujia. Joku kuitenkin päätti vielä järjestää meillä mahdollisuuden mennä Cedar Pointtiin ennen valmistumista, joten sinnehän sitten lähdettii keskiviikkona 29. päivä. Herätys oli aamulla viideltä, koululla piti olla 5:30 ja lähtö Ohioon oli 6 a.m., eli voitte kuvitella kuinka väsyneitä porukka oli koko päivän!
Pyörin tottakai Tean kanssa, mutta kuvia ei tullut otettua, koska päätimme olla fiksuja ja jätimme kaikki tavaramme säilytyslokeroihin! Kävimme kaiken kaikkiaan ehkä 10 laitteessa, mikä on siis ihan hyvä saavutus, vaikka kuulostaakin vähän säälittävältä. Jonot olivat aivan äärimmäisen lyhyet ja keskimäärin jonotimme laitteisiin vain n. 15 minuuttia. Yleensä hyvinä kesäpäivinä jonottaessa menee kuulemma reilusti yli puoli tuntia ja parhaimmissa laitteissa päälle tunti.
Cedar Point siis sijaitsee niemen kärjessä, joten alue on rajattu järvellä. Laitteista tykkäsin ihan ok tasolla, mutta yksi laite oli ehdottomasti ylitse muiden ja ylitse myös kaikkien muiden laitteiden missä olen ikinä käynyt. Tuo laite oli nimeltään Millennium Force ja voi härtsyykkeli se oli hyvä! Paras laite oikeasti varmaan ikinä:D En myöskään kuvittele tätä sen parhautta, sillä se on ilmeisesti äänestetty yhdeksi maailman parhaimmista vuoristoradoista! Googlasin juuri tietoja tuosta radasta ja sen korkeus on melkein 100m ja vauhti on n. 150km/h. Ainoa ongelmani oli se, että tekoripseni eivät ihan pitäneet mistään näistä laitteista, joten jouduin pitämään silmiäni kiinni suurimman osan ajasta (syvä huokaus ulkonäköongelmilleni) Jokatapauksessa tämä laite oli ehdoton lemppari. Toisena tykäsin Gate Keeperistä, joka nimensä mukaisesti menee ihan huvipuiston porttien yläpuolella. Muutamissa laitteissa olisin halunnut käydä, mutta sään vuoksi en niihin päässyt. Näihin lukeutui ainakin tuossa kartassakin näkyvä älyttömän korkea Top Thrill Dragster, joka oli suljettuna suurimman osan päivästä tuulen takia.
Noh sitten niinkuin jo aiemmin sanoin niin sää ei oikein ollut puolellamme.. Neljän aikoihin huomasimme aivan kamalan tummat pilvet, jotka lähenivät uhkaavasti huvipuistoa. Vartin yli neljä sitten juostiinkin kaatosateessa ravintolaan suojaan ja siihen loppuikin sitten minun laitteissa käynti. Sade oli oikeasti aivan kamala ja tuuli sitä luokkaa, että ihmiset eivät meinanneet pysyä pystyssä ja naureskelimmekin hieman, kun katselimme ikkunasta ihmisten menoa ulkona.:D
Sade jatkui n. viiteen asti, jonka jälkeen se loppui ja aurinko tuli esiin. Olimme jo valmiina lähtemään aiemmin kotiin, mutta sateen loppuessa mukana olleet opettajat peruivat lähtö suunnitelmat ja käskivät ihmisiä jatkamaan laitteissa käyntiä. Muut siis juoksivat samantien laitteisiin, mutta koska olin älyttömän fiksu ja ajatteleva (=laiska), jäin istumaan Starbucksiin ja haha vartin päästä myrsky tuli takaisin!
Istuin Starbucksissa yli kaksi tuntia ja nautiskelin whitechocolate mochaani ja n. parinkymmenen minuutin välein sain naureskella ihmisille, jotka juoksivat sadetta pakoon. En kyllä ymmärrä mikseivät ihmiset tajunneet, että sade tulisi aina jatkumaan, vaikka aurinko välillä tulikin esille, sillä säätiedotus kertoi jo viikon etukäteen, että tuona iltana tulisi satamaan aina yhdeksään asti. Lopulta kuitenkin puoli kahdeksalta poistuin Starbuckista ja huomasin kaikkien ryhmäläistemme olevan jo kävelemässä bussiin. Huvipuisto sulki porttinsa kahdeksalta, mutta me lähdimme matkaan jo varttia vaille. Matka takaisin Michiganiin meni jälleen ihan hyvin, mutta tällä kertaa yksi leffoista oli sotaelokuva ja kukaan ei ollut kovin iloinen, kun äänet olivat niin kovalla, että nukkuminen oli mahdotonta ja kaikki olivat tosiaan heränneet aamulla jo ennen viittä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti